Oman kielenhuollon oppaan esittely ryhmälle

Valmistelkaa esittely.

Esityksessä käydään lyhyesti läpi kaikki viisi osa-aluetta, jotta nähdään, että kaikki on tehty.

Valitkaa osa-alueista mielestänne parhaiten onnistunut ja opettakaa aineistonne avulla asia ryhmälle.

Kertokaa lopuksi työskentelyprosessistanne:

• Miksi valitsitte työllenne sen muodon (= käsin kirjoitettu teksti, miellekartta, blogi, PPT-esitys, Prezi, jokin muu...)? Miksi muoto oli mielestänne paras tälle työlle?
• Miten työ eteni? Miten tehtävät jaettiin osallistujien kesken? Osallistuivatko kaikki työn tekemiseen yhtä paljon?
• Mitä työskennellessänne jäi parhaiten mieleenne?
• Oliko tämä mielestänne hyödyllinen työ? Miksi tai miksi ei?

Projekti: oma kielenhuollon opas

Projektin voi tehdä yksin, parin kanssa tai kolmestaan.

Valitse viisi kielenhuollon osa-aluetta, joissa sinulla on eniten tsempattavaa. Käytä apuna tehtäväkirjan sisällysluetteloa.

Kirjoita itsellesi ylös 3–5 ohjetta kuhunkin osa-alueeseen liittyen. Kirjoita juuri niistä seikoista, joiden muistamisessa sinulla on hankaluuksia. Esimerkiksi: "Nyrkkisääntö on, että joka-pronomini viittaa edelliseen sanaan, mikä-pronomini edelliseen lauseeseen."

Kirjoita kymmenen esimerkkiä kunkin osa-alueotsikon alle.

Projektin lopputuloksen muodon voit valita itse: voit koota projektin vihkoosi, tehdä PPT-esityksen, luoda blogin, kuvata videon… Lopputuloksen ideana on, että voit hyödyntää sitä myöhemminkin ja siitä on sinulle apua tulevaisuudessa, kun kohtaan kielenhuollollisia pulmatilanteita.

Projektien tekemiseen on varattu kaksi oppituntia. Kurssin viimeisellä oppitunnilla projektien lopputulokset esitellään ryhmälle.

Virketehtävä

Ota kuusi pikkulappua. Kirjoita kullekin lapulle pyydetynlainen virke ja sen etten numero. Omaa nimeä ei tarvitse laittaa.

1) Kaksi rinnasteista päälausetta
2) Sivulause ja päälause
3) Päälause ja kaksi rinnasteista sivulausetta
4) Sivulause, päälause ja sivulause
5) Päälauseen alku, sivulause, päälauseen jatko
6) Kaksi päälausetta ja sivulause

Lause ja pilkku

Predikaatti on lauseen ydin. Tekstissä on niin monta lausetta kuin on predikaatteja. Predikaatti voi muodostaa lauseen yksin.

PÄÄLAUSE

Päälause on lause, joka voi olla yksin.

Rinnastuskonjunktiot yhdistävät samanarvoisia lauseita (PL + PL tai SL + SL): ja, sekä, sekä – että, -kä, eli, tai, joko – tai, vai, mutta, vaan, sillä --> ehkä pilkku, ehkä ei; pilkkua ei tule, mikäli lauseilla on yhteinen lauseenjäsen.

SIVULAUSE

Sivulause tarvitsee aina seurakseen päälauseen. Sivulause ei koskaan voi olla yksin. Sivulause erotetaan päälauseesta pilkulla. Sivulauseet voivat olla keskenään rinnasteisia.

1.       Alisteinen sivulause: alkaa alistuskonjunktiolla (että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, kunnes, ellei, jollei)

2.       Relatiivisivulause: alkaa relatiivipronominilla (joka, mikä)

3.       Kysyvä sivulause: alkaa kysymyssanalla (kuka, mikä, ken, kumpi, kumpainen, -ko, -kö)

LAUSEENVASTIKE

Lauseenvastike vastaa sivulausetta. Lauseenvastikkeessa ei ole predikaattia vaan verbin nominaalimuoto. Lauseenvastiketta ei eroteta pilkulla päälauseesta.

1.       Referatiivinen lauseenvastike vastaa että-sivulausetta (sinun tietävän --> että sinä tiedät)

2.       Temporaalinen lauseenvastike vastaa aikasuhteita ilmaisevaa kun-sivulausetta (hänen tullessaan/tultuaan kotiin -->  kun hän tuli/oli tullut kotiin)

3.       Finaalinen lauseenvastike vastaa tarkoitusta ilmaisevaa jotta-sivulausetta (Lomailen levätäkseni --> Lomailen, jotta lepäisin)

4.       Modaalinen lauseenvastike vastaa tekemisen tapaa ilmaisevaa siten että -sivulausetta (Juoksen laulaen --> Juoksen siten, että laulan)

 

VAILLINAINEN LAUSE

Vaillinainen lause on lause, joka ei ole lauseenvastike ja jossa ei ole predikaattia. Vaillinaisia lauseita käytetään tyylikeinoina esimerkiksi kaunokirjallisuudessa. Asiateksteihin vaillinaisia lauseita ei suositella.

Pilkku

1)    PILKKU TULEE AINA PÄÄ- JA SIVULAUSEEN VÄLIIN

-         alistuskonjunktiot (= aloittavat alisteisen sivulauseen)

että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, kunnes, mikäli, ellei, jollei

-         relatiivipronominit

joka, mikä

2)    PILKKUA EI TULE RINNASTEISTEN (PL + PL tai SL + SL) LAUSEIDEN VÄLIIN, MIKÄLI NIILLÄ ON YHTEINEN LAUSEENJÄSEN

-         rinnastuskonjunktiot (rinnastavat kahta samanarvoista lausetta --> PL + PL tai SL + SL)

ja, sekä, sekä–että, -kä, eli tai, joko–tai, vai, mutta, vaan (+ sillä) 

3)    PILKKU TULEE SIVULAUSEIDEN VÄLIIN, JOS JÄLKIMMÄINEN ON ALISTEINEN EDELLISELLE

4)    PILKKU TULEE LUETELTAVIEN ASIOIDEN VÄLIIN + mitä, sitä

5)    TÄSMENNYS PILKUTETAAN MOLEMMIN PUOLIN

(kuten, niin kuin, nimittäin, toisin sanoen, esimerkiksi…)

6)    PILKKU TULEE TOTEAVAN REPLIIKIN/SITAATIN/LAINAUKSEN PERÄÄN ENNEN JOHTOLAUSETTA

HUOMIO!

-         lauseenvastiketta ei eroteta pilkulla

-         ei pilkkua sekä–että-ilmauksiin ennen että-sanaa

-         pilkku kuin-konjunktion eteen vain, jos kuin aloittaa kokonaisen lauseen

-         ei pilkkua kahden konjunktion väliin

Kehity kirjoittajana! (tuntityö)

 
* * *

Harjoittele yksi ruokalusikallinen kirjoittamista. Lue yksi kilo kirjoja. Mausta hieman kirjoitustaidolla. Kirjoita oikein sekoittaen.

* * *

1 kynä
1 kumi
5 l mielikuvitusta
2 dl intohimoa
1 tl lahjakkuutta

Siirrä 5 l mielikuvistusta kynääsi. Levitä intohimon ja lahjakkuutesi seos paperille. Jos sinulta puuttuu mielikuvitusta, käytä kumia. #MEHU

* * *

Resepti kirjoittamiseen

Ensin kaiva esiin juoni ja suunnittele tekstisi hyvin, sitten lisää teelusikallinen mielikuvitusta. Sen jälkeen ripottele sekaan isot alkukirjaimet, pilkut ja pisteet. Sekoita, jotta tekstistäsi tulee yhtenäinen. Muista antaa jäähtyä kappalejaon verran aina, kun vaihdat aiheen. Kun ainekset ovat sekaisin, laita ajatuksesi uuniin muhimaan. Seoksen tultua uunista anna sille mielenkiintoinen lopetus. Tämän jälkeen kirjoituksesi on valmis muiden luettavaksi.

* * *

Pitää opetella isot kirjaimet pieniksi kirjaimiksi. Täytyy keskittyä siihen, mitä kirjoittaa, ja muistaa, mitä on kirjoittanut. Pilkkujen ja pisteiden paikat oikein. Siisti tekstikokonaisuus ja kappalejaot. #mehu

* * *

Ohjeet siihen, miten voi kehittyä kirjoittamisessa

Lue tekstisi läpi ja tarkastele virheitä. Katso, että kaikki välimerkit ja isot kirjaimet ovat oikein. Käytä apukysymyksiä kirjoittaessasi. Voit käyttää myös miellekarttaa. Mieti kappaleiden sisällöt valmiiksi. Kirjoita virheet erilliselle paperille, niin niitä on helpompi välttää tulevaisuudessa.

* * *

Resepti kirjoittajaksi
1 henkilölle

Tarvitset:
1 kynä
1 kumi
väh. 1 paperi
mahdollisesti teroitin
5 dl mielikuvitusta
ripaus iloista mieltä
2 rkl kirjoitusintoa

1. Ota paperi ja kynä käteen.
2. Sekoita ripaus iloista mieltä ja 5 dl mielikuvitusta.
3. Ripottele päälle 2 rkl kirjoitusintoa.
4. Anna seoksen kohota n. 2 min. päässä.
5. Siirrä seos paperille kynän ja kumin avulla.
6. Muista marginaalit ja välimerkit.
7. Anna jäähtyä hetki.
8. Viimeistele työ nimelläsi.

* * *

Kirjoittamalla kehittyy paremmaksi kirjoittajaksi
- Kielivirheet ja niistä pois pääseminen
- Kappalejaot

Suunnitelma
- Hyvä suunnitelma aluksi
- Mahdollistaa hyvän ja selkeän tekstin

Kirjallisuuden ja sanomalehtien lukeminen
- Näiden lukeminen edesauttaa kirjoittamaan oikein

* * *

Kielen tarkastelemisen tasoja

Äänneoppi

Tarkastelee kieltä äänteiden tasolla (esim. kirjain-äänne-vastaavuus, vokaalit, konsonantit). 

Suomen vokaaleista:

Etuvokaalit       Neutraalit vokaalit         Takavokaalit
    ä, ö, y                       e, i                             a, o, u

Perussääntö: Etuvokaalit ja neutraalit vokaalit voivat olla samassa sanassa, samoin takavokaalit ja neutraalit vokaalit. Vokaaliharmoniasta johtuen etuvokaaleja ja takavokaaleja ei ole samassa sanassa (poikkeus: yhdyssanat ja lainasanat, esim. "torstaiyö", "analyysi").

Muoto-oppi

Tarkastelee kieltä sanojen tasolla (esim. "söin" on verbi, tarkemmin sanottuna yksikön ensimmäisessä persoonassa, imperfektissä ja indikatiivissa).

Lauseoppi 

Tarkastelee kieltä lausetasolla (esim. lauseessa "Söin omenan" "söin" on predikaatti ja "omenan" on objekti).