Virketehtävä

Ota kuusi pikkulappua. Kirjoita kullekin lapulle pyydetynlainen virke ja sen etten numero. Omaa nimeä ei tarvitse laittaa.

1) Kaksi rinnasteista päälausetta
2) Sivulause ja päälause
3) Päälause ja kaksi rinnasteista sivulausetta
4) Sivulause, päälause ja sivulause
5) Päälauseen alku, sivulause, päälauseen jatko
6) Kaksi päälausetta ja sivulause

Lause ja pilkku

Predikaatti on lauseen ydin. Tekstissä on niin monta lausetta kuin on predikaatteja. Predikaatti voi muodostaa lauseen yksin.

PÄÄLAUSE

Päälause on lause, joka voi olla yksin.

Rinnastuskonjunktiot yhdistävät samanarvoisia lauseita (PL + PL tai SL + SL): ja, sekä, sekä – että, -kä, eli, tai, joko – tai, vai, mutta, vaan, sillä --> ehkä pilkku, ehkä ei; pilkkua ei tule, mikäli lauseilla on yhteinen lauseenjäsen.

SIVULAUSE

Sivulause tarvitsee aina seurakseen päälauseen. Sivulause ei koskaan voi olla yksin. Sivulause erotetaan päälauseesta pilkulla. Sivulauseet voivat olla keskenään rinnasteisia.

1.       Alisteinen sivulause: alkaa alistuskonjunktiolla (että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, kunnes, ellei, jollei)

2.       Relatiivisivulause: alkaa relatiivipronominilla (joka, mikä)

3.       Kysyvä sivulause: alkaa kysymyssanalla (kuka, mikä, ken, kumpi, kumpainen, -ko, -kö)

LAUSEENVASTIKE

Lauseenvastike vastaa sivulausetta. Lauseenvastikkeessa ei ole predikaattia vaan verbin nominaalimuoto. Lauseenvastiketta ei eroteta pilkulla päälauseesta.

1.       Referatiivinen lauseenvastike vastaa että-sivulausetta (sinun tietävän --> että sinä tiedät)

2.       Temporaalinen lauseenvastike vastaa aikasuhteita ilmaisevaa kun-sivulausetta (hänen tullessaan/tultuaan kotiin -->  kun hän tuli/oli tullut kotiin)

3.       Finaalinen lauseenvastike vastaa tarkoitusta ilmaisevaa jotta-sivulausetta (Lomailen levätäkseni --> Lomailen, jotta lepäisin)

4.       Modaalinen lauseenvastike vastaa tekemisen tapaa ilmaisevaa siten että -sivulausetta (Juoksen laulaen --> Juoksen siten, että laulan)

 

VAILLINAINEN LAUSE

Vaillinainen lause on lause, joka ei ole lauseenvastike ja jossa ei ole predikaattia. Vaillinaisia lauseita käytetään tyylikeinoina esimerkiksi kaunokirjallisuudessa. Asiateksteihin vaillinaisia lauseita ei suositella.

Pilkku

1)    PILKKU TULEE AINA PÄÄ- JA SIVULAUSEEN VÄLIIN

-         alistuskonjunktiot (= aloittavat alisteisen sivulauseen)

että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, kunnes, mikäli, ellei, jollei

-         relatiivipronominit

joka, mikä

2)    PILKKUA EI TULE RINNASTEISTEN (PL + PL tai SL + SL) LAUSEIDEN VÄLIIN, MIKÄLI NIILLÄ ON YHTEINEN LAUSEENJÄSEN

-         rinnastuskonjunktiot (rinnastavat kahta samanarvoista lausetta --> PL + PL tai SL + SL)

ja, sekä, sekä–että, -kä, eli tai, joko–tai, vai, mutta, vaan (+ sillä) 

3)    PILKKU TULEE SIVULAUSEIDEN VÄLIIN, JOS JÄLKIMMÄINEN ON ALISTEINEN EDELLISELLE

4)    PILKKU TULEE LUETELTAVIEN ASIOIDEN VÄLIIN + mitä, sitä

5)    TÄSMENNYS PILKUTETAAN MOLEMMIN PUOLIN

(kuten, niin kuin, nimittäin, toisin sanoen, esimerkiksi…)

6)    PILKKU TULEE TOTEAVAN REPLIIKIN/SITAATIN/LAINAUKSEN PERÄÄN ENNEN JOHTOLAUSETTA

HUOMIO!

-         lauseenvastiketta ei eroteta pilkulla

-         ei pilkkua sekä–että-ilmauksiin ennen että-sanaa

-         pilkku kuin-konjunktion eteen vain, jos kuin aloittaa kokonaisen lauseen

-         ei pilkkua kahden konjunktion väliin

Kehity kirjoittajana! (tuntityö)

 
* * *

Harjoittele yksi ruokalusikallinen kirjoittamista. Lue yksi kilo kirjoja. Mausta hieman kirjoitustaidolla. Kirjoita oikein sekoittaen.

* * *

1 kynä
1 kumi
5 l mielikuvitusta
2 dl intohimoa
1 tl lahjakkuutta

Siirrä 5 l mielikuvistusta kynääsi. Levitä intohimon ja lahjakkuutesi seos paperille. Jos sinulta puuttuu mielikuvitusta, käytä kumia. #MEHU

* * *

Resepti kirjoittamiseen

Ensin kaiva esiin juoni ja suunnittele tekstisi hyvin, sitten lisää teelusikallinen mielikuvitusta. Sen jälkeen ripottele sekaan isot alkukirjaimet, pilkut ja pisteet. Sekoita, jotta tekstistäsi tulee yhtenäinen. Muista antaa jäähtyä kappalejaon verran aina, kun vaihdat aiheen. Kun ainekset ovat sekaisin, laita ajatuksesi uuniin muhimaan. Seoksen tultua uunista anna sille mielenkiintoinen lopetus. Tämän jälkeen kirjoituksesi on valmis muiden luettavaksi.

* * *

Pitää opetella isot kirjaimet pieniksi kirjaimiksi. Täytyy keskittyä siihen, mitä kirjoittaa, ja muistaa, mitä on kirjoittanut. Pilkkujen ja pisteiden paikat oikein. Siisti tekstikokonaisuus ja kappalejaot. #mehu

* * *

Ohjeet siihen, miten voi kehittyä kirjoittamisessa

Lue tekstisi läpi ja tarkastele virheitä. Katso, että kaikki välimerkit ja isot kirjaimet ovat oikein. Käytä apukysymyksiä kirjoittaessasi. Voit käyttää myös miellekarttaa. Mieti kappaleiden sisällöt valmiiksi. Kirjoita virheet erilliselle paperille, niin niitä on helpompi välttää tulevaisuudessa.

* * *

Resepti kirjoittajaksi
1 henkilölle

Tarvitset:
1 kynä
1 kumi
väh. 1 paperi
mahdollisesti teroitin
5 dl mielikuvitusta
ripaus iloista mieltä
2 rkl kirjoitusintoa

1. Ota paperi ja kynä käteen.
2. Sekoita ripaus iloista mieltä ja 5 dl mielikuvitusta.
3. Ripottele päälle 2 rkl kirjoitusintoa.
4. Anna seoksen kohota n. 2 min. päässä.
5. Siirrä seos paperille kynän ja kumin avulla.
6. Muista marginaalit ja välimerkit.
7. Anna jäähtyä hetki.
8. Viimeistele työ nimelläsi.

* * *

Kirjoittamalla kehittyy paremmaksi kirjoittajaksi
- Kielivirheet ja niistä pois pääseminen
- Kappalejaot

Suunnitelma
- Hyvä suunnitelma aluksi
- Mahdollistaa hyvän ja selkeän tekstin

Kirjallisuuden ja sanomalehtien lukeminen
- Näiden lukeminen edesauttaa kirjoittamaan oikein

* * *

Kielen tarkastelemisen tasoja

Äänneoppi

Tarkastelee kieltä äänteiden tasolla (esim. kirjain-äänne-vastaavuus, vokaalit, konsonantit). 

Suomen vokaaleista:

Etuvokaalit       Neutraalit vokaalit         Takavokaalit
    ä, ö, y                       e, i                             a, o, u

Perussääntö: Etuvokaalit ja neutraalit vokaalit voivat olla samassa sanassa, samoin takavokaalit ja neutraalit vokaalit. Vokaaliharmoniasta johtuen etuvokaaleja ja takavokaaleja ei ole samassa sanassa (poikkeus: yhdyssanat ja lainasanat, esim. "torstaiyö", "analyysi").

Muoto-oppi

Tarkastelee kieltä sanojen tasolla (esim. "söin" on verbi, tarkemmin sanottuna yksikön ensimmäisessä persoonassa, imperfektissä ja indikatiivissa).

Lauseoppi 

Tarkastelee kieltä lausetasolla (esim. lauseessa "Söin omenan" "söin" on predikaatti ja "omenan" on objekti).

Käsitteitä

Kielitaito = kyky käyttää kieltä tilanteiden mukaisella tavalla (puhuttuna ja kirjoitettuna), kielen rakenteiden ja sanaston tuntemus

Kielioppi = kielen rakenteen järjestelmä

Deskriptiivinen eli kuvaileva kielioppi (esim. Iso suomen kielioppi) kuvailee järjestelmää, rakenteiden ja niiden merkitysten käyttömahdollisuuksia.

Normatiivinen eli ohjaileva kielioppi (esim. Nykysuomen sanakirja) tekee samaa, mutta valikoivasti; mitä kielen ilmaisuvaroja on suotavaa ja mitä epäsuotavaa käyttää; liittyy kielenhuoltoon.

Kielenhuolto, tekstinhuolto = opettajien, kielentarkastajien ym. konkreettinen toiminta

Oikeakielisyys = sovitut säännöt siitä, mikä on oikein ja mikä väärin

Kielenohjailu = yleiset toimet, joilla ohjaillaan ja etsitään suunta kielijärjestelmälle, kielenkäytölle ja oikeinkirjoitukselle

Tavoitteena tarkoituksenmukaisuus kunkin tekstilajin kannalta:

• viestivyys

• tehokkuus

Kielipolitiikka = ylimpänä poliitikkojen toiminta kieltä koskevien päätösten teossa

Tieto kielestä mahdollistaa kielestä keskustelemisen!

Lähde: http://www.oph.fi/etalukio/aidinkieli/kurssi5/kielen-ohjailun.html 25.8.2008

Kaksi karttaa

1. Piirrä paperille omasta muististasi Suomen kartta. Merkitse siihen mielestäsi tärkeitä paikkoja.

Miksi tarvitaan erilaisia karttoja?

Kertomaan eri näkökulmista – mutta samasta asiasta.

Samoin kieltä voidaan kuvata erilaisin kartoin – erilaisten karttojen avulla. Myös kielioppi on kartta, jonka avulla kielessä liikutaan. Hyvä tieteellinen kielioppi on kaupungin kiinteistöviraston kartta, johon on merkitty myös tonttinumerot sekä sähkö-, vesi- ja kaukolämpöverkostojen sijainnit.

2. Mitä muistat suomen kieliopista? Laadi käsitekartta kieliopin termeistä.

ÄI10.1 Kurssiaikataulu

1 ti 12.8.	Johdanto Kaksi karttaa
2 ke 13.8.	Minä kirjoittajana
3 pe 15.8.	Käsitteitä ja kielioppi
4 ti 19.8.	Virke, lause ja lauseenvastike Välimerkit
5 ke 20.8.	– ” –
6 pe 22.8.	– ” –
7 ti 26.8.	– ” –
8 ke 27.8.	– ” –
9 pe 29.8.	Pronominit ja omistusliite
10 ti 2.9.	Lyhenteet, lainasanat ja lukusanat
11 ke 3.9.	EI TUNTIA: ryhmäytymispäivä
12 pe 5.9.	Yhdyssanat ja yhdysmerkki
13 ti 9.9.	– ” –
14 ke 10.9.	Alkukirjain
15 pe 12.9.	– ” –
16 ti 16.9.	Projekti: oma opas
17 ke 17.9.	– ” –
18 pe 19.9.	Oppaiden esittelyt, kertaus

Kurssikäytännöt

Oppikirjat

Kurssilla käytettävät oppikirjat: SÄRMÄ, Suomen kieli ja kirjallisuus; SÄRMÄ, Kielenhuolto. Oppikirjan voi hankkia myös sähkökirjana.

Poissaolo

Tuntiosallistuminen on tärkeä osa äidinkielen ja kirjallisuuden oppiainetta. Poissaolot kuitataan Wilmaan. Kaikki poissaolot tulee selvittää. Enemmästä kuin kolmesta poissaolosta tulee näyttää lääkärintodistus tai vastaava järeä selvitys, muutoin kurssi katsotaan keskeytetyksi ja arvosanaksi tulee K.

Poissaoloanomus tehdään hyvissä ajoin ennen anottua poissaoloa, jotta ehdin miettiä tehtävät poissaolon ajaksi. Lomakkeen voi hakea kirjastosta, RO-kansiosta tai tulostaa nettisivuilta. 1-3 päivän poissaolo anotaan RO:lta, pidemmät poissaolot rehtorilta.

Myöhästyminen

Ole ajoissa paikalla! Opiskelurauhan kunnioittamiseksi en ota myöhästyneitä sisään. Poikkeus on aamun ensimmäinen tunti, joka alkaa klo 8.25. Tuolloin sisään pääsee 15 minuuttia myöhässä: koputa siis oveen klo 8.40. Kolme myöhästymistä vastaa yhtä poissaoloa.

Arvostelu 

Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S/H). Suoritusmerkintään vaaditaan riittävästi läsnäoloa ja työskentelyä kurssilla, projektin (oma opas) tekeminen sekä lopputestiin osallistuminen.